Tarkkinen

Tarkkisten kylän kasvu – Toukovuori

Lähdetään kuitenkin tuosta autosta tai niiden poissaolosta liikkeille ja jätetään vielä grillit rauhaan. Pelkästään Toukovuoreen kaavaillaan 1500 asukasta. Jos katsotaan autoilua tilastollisesti esim. kauppamatkoilla, antaa siitä oikeita lukuja Tilastokeskus. Julkinen liikenne – toimiva sellainen, vähentää merkittävästi oman auton käyttöä. Siinä samalla voidaan nähdä se, että kun ihmiset ovat töissä muualla kuin lähialueella, oman auton käyttö lisääntyy. Meidän kaupunkimme ei toimi kehittämällä omaa aluettaan muuten kuin lisäämällä asuntojen määrää, pk teollisuuden kustannuksella. Tuolloin ei ole mahdollista saada työpaikkoja omalta lähialueelta.Täman takia oman auton käyttö on todennäköisempää kuin julkisen.

Uusi asuinalue houkuttelee varmasti nuoria ekologisesti ajattelevia ihmisiä asukkaikseen. Nuorilla taas on lapsia ja perheeseen kuuluu yleensä kaksi aikuista. Aikuisista ainakin toinen käy töissä ja kun kaikkien uusien asukkaiden työpaikat eivät löydy Porvoosta niin silloin ajetaan autolla. Tämä johtuu Porvoon huonon julkisen liikenteen takia, jota varmaan kehitetään uudelle alueelle paremmaksi kuin muualla Porvoossa, esim. vanhassa Tarkkisten kylässä.

Lähdetään arvioinnissa liikkeille 300 ajoneuvosta näin alkuun ja tarkastellaan sen vaikutuksia vanhalle alueelle ja sen ympäristöön. Toukovuoren pulkkamäki mutkineen, josta Eero Löytönen ”jyrisee” Uusimaa lehdessä 22.01.2012 ja hän kertoo sen olevan avainasemassa koko Skaftkärrin kehitykselle ja toteutumiselle - ajoneuvot tuovat pulkkamäkeen vähintään 600 ajokertaa vuorokaudessa. Tuohan on mielestäni aivan alakanttiarvio, jonka kaikki näkevät, jos on koskaan katsellut muuta kuin omaa napaansa.

Kuvitellaan sitten, että kyseinen tieosuus on hoidettu kuten kaikki keskustassa ajaneet ovat voineet talviaikaan todeta – koska on miltei mahdotonta päästä tasaisellakaan liikkeelle sohjon takia. Nyt tie on mahdoton nousta ylös sen 8% kaltevuuden takia, minkä johdosta joudutaan ajamaan Kesäniementien kautta. Pientaloalueen pikkutietä ajaa nyt vähintään 600 ajoneuvoa lisää vuorokaudessa. Tiellä missä pikkulapset pyöräilevät ja osa leikkiikin. Tieliikennelaki tietenkin velvoittaa ja vanhemmilla on vastuu turvallisuudesta, mutta missä on suunnittelijoiden vastuu? Se on siellä missä ennenkin – ei missään.

Jatketaan nyt matkaa Tarkkistentieltä sinne missä alkaa tapahtua ja mennään sille sillalle, jonka leveyttä ei tiennyt päätöksen allekirjoittajakaan, eli Aleksenterinkadun sillalle. Tulemme nyt Toukovuoren suunnasta ja odotamme pääsyä kääntyäksemme sillalle. Olemme nyt jonon kärjessä eli sijalla 47, koska edessämme ovat ne entiset autoilijat, jotka aina ovat tulleet Jokikatua pitkin kääntyäkseen sillalle. Jonon häntäpää estää mukavasti suistohallille menon ja sotkee muutkin risteykset.

Nyt on kuultu puhuttavan liikennejärjestelyiden muuttumisesta siten, että Jokikatu suljettaisiin pysyvästi Tarkkisten suunnasta tulevilta. Tietenkin, että saadaan liikenne jouhevammaksi Aleksanterinkadulla ja Jokikadun toisesta suunnasta tuleville. Näillä päätöksillä siirretään Tarkkisten suunasta tuleva liikenne kokonaan Piispankadulle, tai vaihtoehtoisesti Pellingintielle, jota tosin ei kunnossapidetä talvisin eikä kesäisinkään. Pellingintie on vaatinut jo vuosia uutta asfalttipintaa.

Pöyryn selvityksistä en ainakaan minä löytänyt vaikutus kerrannaisten selvitystä liikenteen osalta, vai eikö sitäkään olla ymmärretty ottaa huomioon ja voidaan sanoa myöhemmin jälkiviisaudeksi... kuten yleensä virkamiespäätöksistä on tapana. Tosin Porvoossa tällaisia asioita luokitellaan salaisiksi.

Osa virkamiehistä on voimakkaasti ajanut pulkkamäen tärkeyttä ja näkee sen mielestäni arvovaltakysymyksenä, ei todellisena tarpeena.

Ekologian ja hiilijalanjäljen näkökulmasta katsottuna, tapahtuu ”vihreys” vain Toukovuoressa ei sen ympärillä, joka kuormittuu enemmän kun on alueella asukkaita. Kesäniementietä on levennettävä turvallisuuden takia, tämä tarkoittaa olemassaolevien tonttien pienentämistä uusien tienkäyttäjien takia ja vanhojen asukkaiden kustannuksella. Parhaassa tapauksessa ajoneuvot kulkevat aivan ikkunoiden ja ovien vierestä. Se on maksu, jonka maksavat jo alueella asuvat ihmiset, eivät uudelle alueelle muuttavat perheet.

tie1


Tulo Kesäniementielle keskustasta päin. Todella huono näkyvyys tielle.

Mahdollisesta vastaantulevasta ajoneuvosta tai kevyenliikenteen kulkijasta ei ole tietoakaan.


 tie2

Tie on kapea ja ajoneuvojen kohdatessa on toisen jäätävä tielle odottamaan vuoroaan.


tie4

Näkymä toisesta suunnasta tulevalle kulkijalle.


Mielestäni paras, sekä ekologisesti toimivin vaihtoehto on ohjata liikenne suoraan Kevätkummuntielle ja sieltä edelleen jouhevasti Aleksanterinkadun tai Mannerheiminkadun kautta ulos tai kaupunkiin tai Werner Söderströminkatua pitkin moottoritielle. Kevätkummuntie on luotu kokoajakaduksi, miksi sitä ei sitten siihen tarkoitukseen käytetä. Eero Löytönenhän Uusimaa kirjoituksessa sanoi, että pidetään kiinni jo aikaisemmin tehdyistä päätöksistä, tuossahan olisi jo yksi – miksi sitä pitäisi nyt hylätä.

Kyllähän ajatuksia voidaan lisätä sillä, että kielletään kaikki muu kuin julkinen raskasliikenne Tarkkistentieltä, ”vihreän” Toukovuoren takia ja ajatetaan se Veckjärventielle. Kieltämättä kuljetusliikkeet, kulkureitille sattuvat asukkaat sekä muut tienkäyttäjät eivät varmaan siitä pitäisi, mutta mitäpä ei Toukovuoren takia tehtäisi toisten kustannuksella.

 

Lähteet: Uusimaa, Porvoon kaupunki, Tilastokeskus, Skaftkärr verkkosivut.